Kaupungin on kestettävä aikaa
Kaupunkia kehitetään vuosikymmenten perspektiivillä.
New Yorkissa suunniteltiin 1960-luvulla Long Islandin moottoritietä. Sitä rakennettaessa riideltiin siitä, pitäisikö moottoritien keskelle jättää suikale tilaa, jotta siihen voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa raitiovaunu.
Kaupungin tyrannimainen kaupunkisuunnittelija Bob Moses kieltäytyi vetoamalla kustannuksiin sekä siihen, että se hidastaisi tärkeän moottoritien rakentamista.
Tilaa raitiovaunulle ei jätetty, ja päätöksestä ovat Long Islandin asukkaat maksaneet karvaasti jo viidenkymmenen vuoden ajan. Säästynyt aika ja raha on kulunut moninkertaisesti kaupunkilaisten nököttäessä ruuhkissa moottoritiellä.
Helsingissä käytiin muuten samoihin aikoihin raastavaa riitaa infrastruktuurista. Kaupunginvaltuuston tuli nimittäin päättää metron rakentamisesta. Vastustajien mielestä metro oli Helsingin kokoiseen kaupunkiin kallis ja suuruudenhullu hanke.
Miltäköhän kaupunkimme näyttäisi, jos olisimme kuunnelleet heitä
Helsingissä tehdään päätöksiä infrastruktuurista, jonka on tarkoitus toimia myös 2100-luvulla.
Meillä ei voi ikinä olla niin kiire, ettemme ehtisi miettiä kaupunkimme tulevaisuutta.
Länsisataman tunnelihankkeen vaihtoehdot ovat ensi valtuuston äänestyspöydällä. Yksikään niistä ei ole täydellinen, ja jokaiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Itse tukisin pitkälle Länsiväylälle ylittyvää vaihtoehtoa D, joka mahdollistaa Salmisaaren kehityksen, Lapinlahden säilymisen ja Länsiväylän liikenneratkaisujen joustavuuden.
Muun muassa Kokoomus kannattaa vaihtoehtoa A, perustellen sitä juuri kokonaiskustannuksilla ja aikataululla.
Nämä ovat kaupunkikehittämisessä painavia perusteita, mutta ne täytyy suhteuttaa kokonaiskuvaan.
Jokaisella vaihtoehdolla on hyvät ja huonot puolensa. Ja niitä tulee punnita harkiten ja vakaasti.
On kuitenkin kaupunkilaisia aliarvioivaa huudella miljoonista euroista sekä tuhlatuista vuosista.
Poliitikot ovat vastuussa siitä, etteivät he ruoki ajatusta siitä, ettei meillä ole varaa tai aikaa tehdä kestävää kaupunkisuunnittelua.
Sillä, jos valitsemme aina nopeimman ja halvimman ratkaisun, tuhlaamme tulevaisuutemme.
