Ylen vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö EU:n lähettää joukkoja Ukrainaan, jos näyttäisi siltä, että Ukraina on häviämässä sodan. Vastasin kyllä.

Tänään kysymys ei tunnu niin abstraktilta, kun astun jälleen varuskunnan porteista sisään kertausharjoituksiin.

Laitaoikeistolainen Chega-puolue on nousussa Portugalissa ja ennustetaan, että se saavuttaisi EU-vaaleissa erinomaisen tuloksen. Kansa, joka itse koki oikeistodiktatuurin ikeen, turvautuu jälleen heihin, jotka tarjoavat yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin.

Pullonkorkit.

Kiistelty aihe, mutta hyvä esimerkki siitä, kuinka EU-sääntelyllä voidaan tavoitella suuria vaikutuksia.

Tänään muistamme kansainvälistä homofobian, transfobian ja bifobian vastaista päivää. Vain 34 vuotta sitten tänä päivänä Maailman terveysjärjestö poisti homoseksuaalisuuden mielenterveyshäiriöiden listalta.

EU-vaalit lähestyvät ja jäsenvaltioissa käydään taas tiukkaa poliittista vääntöä unionimme suunnasta. Erityisesti liberaalien on nyt syytä aktivoitua, sillä oikeistopopulistiset liikkeet ovat saaneet viime vuosina jalansijaa monissa maissa.

Kohtalon oikusta minulle arvottiin sama numero eurovaaleihin kuin joka minulla oli eduskuntavaaleissa.

Yritimme kampanjatiimini dataosaston kanssa laskea todennäköisyyttä sille, että sama numero arvottiin minulle kaksissa vaaleissa peräkkäin. Tehtävä ei ollut helppo, sillä muuttujia riittää.

Facebookilla, Applella, Samsungilla ja Googlella ei yksinkertaisesti ole varaa olla toimimatta Euroopassa. EU:n sisämarkkinat ovat yksi maailman suurimmista talouksista, ehkä jopa suurin, joten sillä, mitä me täällä päätämme, on merkitystä. EU:n taloudellinen voima on muuttunut poliittiseksi voimaksi.

Tarvitsemme EU:hun päättäjiä, jotka ymmärtävät unionin arvon, mutta tiedostavat myös sen puutteet, ja haluavat olla mukana rakentamassa parempaa Eurooppaa.

Tänään istuin ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa, jonka varajäseneksi minut nimitettiin elokuussa.

Orpo vannoi A-studiossa keskiviikkona käsi sydämellä, ettei hän tiennyt, millaisia kirjoituksia hänen hallituskumppaninsa ovat kirjoittaneet. Pääministeri siis myönsi, että on sulkenut silmänsä ja korvansa Suomen politiikan kehitykselle ja perussuomalaisten nousulle viimeiset vuodet.

Kysymyksiä on virrannut sähköpostiini sekä Instagramin postilaatikkoon. Kiitos kaikille kiinnostuneille ja kysykää rohkeasti, jos jokin asia on jäänyt askarruttamaan! Kokoan tähän postaukseen tiivistettynä joitakin vastauksiani esitettyihin kysymyksiin.

Helsingin keskustassa, aivan Ateneumin takana, nousee monen tuntema Aikatalo. Mitä moni ei tiedä on, että sen rakennutti yksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista kauppaneuvoksista ja kellosepistä, Olga Aikala. Hän oli kaikkien tarinoiden perusteella poikkeuksellisen vahva ja aikaansaava nainen, jonka pitkään elämään mahtui monia tragedioita. 

Kun viisaat tutkijat selvittivät maailmankaikkeuden ikuisia totuuksia, löysivät he sieltä Neperin luvun, Newtonin lait sekä viisipäiväisen työviikon.

Tai ainakin siltä työaikakeskustelujemme perusteella voisi olettaa.

Pari vuotta sitten mietin, mitä pitäisi seuraavaksi lukea. Olen aina ollut kova kuluttamaan kaunokirjallisuutta ja halusin aloittaa jonkun mittavan lukuprojektin.

Päätin siis lukea Tammen Keltaisen kirjaston järjestyksessä. Keltainen kirjasto on Tammen 1950-luvulla aloittama kirjasarja, jossa julkaistaan merkittävää ajankohtaista maailmankirjallisuutta.

Viime viikkoina olemme saaneet lukea hyvin paljon yksityisten turvallisuuspalveluiden työntekijöiden törkeistä rikoksista. Viime viikonloppuna saimme myös lukea Iso Omenan tragediasta. Tapahtumasta on tarjolla tietenkin hyvin vähän julkista tietoa, mutta varmuudella voimme sanoa, että kansalainen kuoli tilanteessa, jossa häneen kohdistettiin voimankäyttöä yksityisten vartijoiden toimesta.

Maailma, johon saavuin tuntui paistattelevan auringonpaisteessa. Neuvostoliiton romahdus oli vapauttanut kansakunnat ja päättänyt vuosikymmenien kylmän konfliktin, talous kasvoi ja teknologia hyppeli harppauksin tulevaisuuteen.

Kulttuuria ja sivistystä pidetään pehmeinä arvoina ja helposti jonain ylimääräisenä, kun päätetään, mistä leikataan. Ne eivät kuitenkaan ole ylimääräistä, ne ovat elintärkeitä.

On sanottu, että elämä ilman kulttuuria on vain selviytymistä – ei elämää. Kulttuuri – kirjallisuus, laulut, näytelmät ja elokuva – on yksi ihmisen perustarpeista.

Hallitus on esittänyt sähkötukia, jotka menevät väärille ihmisille ja kannustavat vääränlaiseen käyttäytymiseen. Tukiesitys syytäisi rahaa kaikille, joilla on korkeat sähkökustannukset – riippumatta heidän oikeasta tarpeestaan tai heidän tuloistansa.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin Upinniemessä paljastuneesta simputusepäilystä. Rannikkoprikaatin tapahtumista epäillään useita ihmisiä. Tälläisiin epäilyihin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti.

Tänään 190 YK:n biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaata pääsivät harvinaiseen yksimielisyyteen siitä, että luonnon monimuotoisuutta tulee suojella. Maat sitoutuvat muun muassa suojelemaan jollain tapaa 30 % maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä.